Raahauduin navettaan kuitenkin, ei antanut luonto jäädä sohvan pohjalle makaamaan. Venla oli siirretty umpikarsinaan, näytti ihan orvolle siellä. Lypsypuolekseni valitsin ulkoseinän puolen, sillä oikea käsi ei suostu yhteistyöhön. Vasemmalla kannattelin koneen ja oikealla laitoin lypsimet. Vasemmalla sai myös pyyhittyä vetimet.

Ei mitään erityistä mainittavaa lypsyssä. Lääkkeellä on tällä kertaa Viila ja Ylikypsä, Siepon maito lypsetään vasikoille ja Timantilta yksi vedin viemäriin.

Vanilla potki hulluna ja Välke latasi viittä vaille päähän. Välkkeellä on ärsyttävä tapa seistä asemalla, se nojaa koko painollaan edessä seisovaan lehmään.

Odottaessani koneiden irtoamista, en yleensä jaksa seistä tumput suorina. Otan käteeni joko rätin tai harjan. Tällä kertaa pesin harjalla paskoja sieltä sun täältä. Eilen oli lypsykoneen huoltaja ja oli näemmä asennettu myös uudet maitoletkut. Asemaa jäin pesemään, kun anoppi meni laittelemaan pehkut vasikoille. Multa ei olisi onnistunut. Käsi ei nouse.

Ammu säesti koko lypsyn ajan...

Viimeiseksi menin rapsuttelemaan ja juttelemaan "mamman pikku lehmälle" eli Venlalle.