Vasikanjuottoa aloittelin jo tuossa puolen kolmen hujakoilla. Sitä ennen olin jo tietenkin aseman ja maitohuoneen hoidellut, sekä pyykit.

Kun vassut olivat ahmaisseet maitonsa, aloin mättää karsinoihin uutta ihanaa pehkua. Edellinen paali oli taas oikea >>terveyspaali<<. Tein diilin vasikoiden kanssa. Jos minä laitan niille ensin ihanat uudet tuoksuvat pehkut, ne antavat minun rauhassa puhdistaa ritiläpalkit ja leikkivät uusilla pehkuillaan. Mutta pitivätkö ne mokomat sopimuksen?? EI! Emi aloitti puskemalla koko ajan. Seuraavassa karsinassa meinattiin elävältä syödä ja kolmannessa karsinassa oli vaatteet päältä lähteä. Ja sitten ne katselivat minua silmät ymmyrkäisenä, kun paasasin niille sopimusrikosta!

Aronia ja Ametisti taas vaanivat minua, kun kiipesin aidan  yli seuraavaan karsinaan. Ei päässyt eteen, ei taakse ennenkuin olin rapsuttanut molempia.

Ammun karsinassa minuun ei kiinnitetty huomiota, sain putsia parret rauhassa ja viimeisessä karsinassa jahtasi Äpyli.

Ennen siirtymistäni umpiolaan, kiersin rehuvaraston kautta. Täytin saavin turpeella ja pyysin anoppia nostamaan sen aidan yli valmiiksi lehmien syöntipuolelle.

Sitten jeesasin Uuniomenan siirrossa umpiolaan. Siivosin umpiolan ja työnsin taas kerran paskat. Venlaa ohjeistin hiehojen suhteen. Suputtelin sen korvaan ohjeita, miten hiehoja pitää käsitellä. Se kuunteli tarkkaavaisesti.

Anoppi aloitti lypsyn ja minä hoitelin parret kuntoon. Sitten vein kolan asemalle ja sanoin antavani apetta mölykauloille, jotta olisivat kerrankin hiljaa lypsyn ajan.

Viilan sai tankkiin. Sille tehtiin lääketesti tänään. Ylikypsähän pantiin jo tässä viikolla. Nyt sai ainakin iltalypsyn aikana kaikki tankkiin. Edellisestä *kaikki tankkiin* onkin taas aikaa...

Meikä on haalannut tarkoituksella lypsyjärjestykseen omalle puolelleni aina viimeiseksi jonkun sidottavan yksilön. Joka lypsyssä olen viimeisen elukan koiven laittanut putkeen kiinni. Niin ahkerasti, että anoppi on saanut lypsää toisella puolella parikin lypsyriviä ilman kiinnitettäviä. Vitamiini ja "Risav***u"  ovat aivan säännöllisesti minun lypsettävänäni.

Kukaan toinen elukka ei jaksa/pysty sanomaan nuotin vierestä ammuu yhtä monta kertaa kuin Ammu. Toistakymmentä kertaa perätysten Ammu huutaa ammuu!! Kovaa ja korkealta. 

 

Ollaan koitettu yksinkertaistaa lypsyä lomittajia varten. Nimittäin 30.11.-02.12. on kaksi lomittajaa navetassa. Nappu menee silloin kaupungin mummille ja anoppi tulee meille katsomaan loppujen perään.