Ei suvilumikeli hellinyt tälläkään ratsastustunnilla. Mukana hyörivät : Riku-Liepu-Viki-Prinssi ja Roi. Mökö Liepulla ja minä Rikulla. Oikeastaan salaa toivoinkin Rikua. Muistan, miten viimeksi hikoilin Vikillä...

Rikulla oli niin reipasta menoa, että sai himpun pidätelläkin. Nautin täysin siemauksin.  Kun tuli laukkavuoro, ensin me Mökön kera laukattiin ja ponit kipsuttelivat keskellä. Hoo, olisin voinut laukata Rikulla koko tunnin. Toiset olisivat saaneet rauhassa tehdä tehtävää... hih hih.

Ekana pitkän sivun puolesta välistä otettiin keskelle suoraan opea kohti ja väistettiin pohjetta. Käynnissä. Lopuksi nostettiin laukka. Eka tehtävä meni aivan nappiin. Toiseen suuntaan mokailin taas ihan lahjakkaasti ja häpesin itseäni kovasti. Sanoinkin opelle, että taisi aivot jäädä sinne vasempaan kierrokseen. Lupasin skarpata viimeiseen kertaan, enkä pettänyt. Viimeinen kerta meni hyvin. Mököä en ehtinyt seurata. Olin niin keskittynyt häpeämään omaa suoritustani... muahahhaa!!!!

Loppuajasta ratsastettiin vielä pääty-ympyrää. Jotta taivutettiin hepoja oikein.Riku innostui kiskomaan päätään ja yritti päästä kaahailemaan. Sitten vielä ravattiin reippahasti muutama kiekko, ennen loppukäyntejä.