Eilinen päivä hurahti lähes autossa istuessa. Lähdimme isännän kanssa Keski-Suomeen saattamaan hänen tätinsä viimeiselle matkalle. Matkalta napattiin kyytiin lankomies. Noin varttia vaille kahdeksan kotoa lähdettiin ja perillä kirkossa olimme kahtakymmentä vaille kaksitoista.

Paikalliselta puutarhalta tilattiin jo viime sunnuntaina tämä kukkavihko:

Anopin kanssa summailtiin värit. Haluttiin keväistä keltaista ja oranssia. Yllättäen moni muukin oli ajatellut samoin. Paljon oli keltaista.

Muistotilaisuus oli lämmin ja herkkä. Minulle jäi isännän tädistä kovin lämpöinen ja välittävä muisto, vaikka en häntä montaa kertaa ehtinyt tavata. Viimeisen kerran tapasimme hänet helmikuussa, ehdimme jättää jäähyväiset. (Heinolan reissu huom. )

Paluumatkalla viskattiin lanko kotiinsa ja jatkettiin omaamme.