Hurmuri sonni pakkasi eilen tavaransa ja muutti pois. Välitysauto kävi jo aamusta.

Eepos siemennettiin, toivottavasti tämä tuli nyt oikeaan saumaan. Peukut pystyyn!

Iltatöille menin aijemmin, tarkoituksena päästä lähtemään aijemmin, oli iltamenoa. Juottelin siinä vasikoita, kun karsinasta kuului oikein kovaääninen ähkäisy. Juotin Harpun kuitenkin loppuun ja laskin tuttisankon pöydän päähän. Menin katsomaan ähkijää, kuten arvasinkin se oli Atria. Synnytys oli alkanut. Vasikan sorkat näkyivät jo. Menin karsinaan ja kyykistyin peräpuoleen. Tunnustelin sorkat ja työnsin sitten käteni lehmän sisään. Päätä ei tuntunut missään, joten epäilin kyseessä olevan perätilan. Vasikka oli tulossa takajalat edellä, vaikutti ahtaalta. Soitin yhden puhelun :" Synnytys käynnissä. Hopi, hopi!" Ja luuri kiinni.

Kuten oikein ounastelin, vasikka oli tulossa takajalat edellä. Se oli tiukassa. Säntäilin hakemaan ketjuja ja pehkuja. Jokapaikassa olisi pitänyt yhtäaikaa olla. Olin sitten lopulta apuna vetämässä vasikkaa. Lykkäsin ketjut käteen ja tuin vasikan päätä. Elukka synnytti seisaaltaan. Vasikka ei osoittanut elonmerkkejä. Putsattiin hengitystiet, hierottiin ja ravistettiin. Vasikka hengitti ja sydän löi. Kiskottiin lapsi äitinsä eteen. Alkoi nuolemaan pentuaan.

Kun emä seisoi asemalla, pöllittiin pentu vasikkalaan. Juotin sille emän maidon. Melkein kaikki meni.

Atriasta tuli lehmä ja lehmävasikan teki sexatusta Mäntylän Rakuunasta. Ei paskempi ilta, kun nyt pysyisi hengissä.

Viisi Rakuunan kakaraa kirmaa navetassa.