Kävin viime yönä sitten vielä kerta kiellon päälle mulkaisemassa lehmää. Se oli ihan rauhassa, vähän limotteli. Arvelin sen poikiva aamulla. Ei tarvitsisi koko yötä laukata lehmän persettä ihailemassa.

Ja oikeassa olin. Lehmä räjähti aamutöillä. Lehmävasikka tuli nuorsonnista nimeltä Lähteelän Apus.

Pirtsakka vasikka joi mitä annettiin. Tämän kullanmurun nimi on Hurmos:

Iltatöillä ei sitten anoppi ollut ja otin orjakseni navetalle Nallen. Nalle juotteli vasikat, kun minä laittelin kaiken lypsyävarten valmiiksi. Aloittelin sitten hommat ja Nalle siirtyi ruokkimaan nuorkarjaa.

Äpyli oli alkupäässä ja näppärästi sidoin sen koiven putkeen kiinni. Oli lujasti kiinni, ei päässyt yhtään hötkyilemään.

Ammu sidottiin myös ja piikitettiin. Sitä pitää aina vaan piikittää.

Erilleen menee tällä kertaa kokonaan Peseta, jolta löytyi  str. uberis, Välke, Valio ja Dali lääkkeellä, Tähdeltä o.t. ja ternillä on Ametisti joka pitää sitoa ja Yöuni. Aina vaan noita kimurantteja tapauksia riittää. En muista taas, milloin olisi päässyt helpolla lypsyssä. Huomenna siis tullee eläinlääkäri *vaihteeksi* ja pitäsi samalla näyttää Eriste-hiehoa, jolla on valtava patti kyljessä. Ei hyvä.