Vatti, perheen kuopus. Äidin oma pikkuinen, vauva..

Äidin pikku haaveilija. Roikkuu perässäni, kuin takiainen. Jää perään itkemään. Halaa ja sylittelee monia kertoja päivässä. Yhteen aikaan ei kelpuuttanut kuin minut. Isoveikka tuli kakkosena. 

Vatti miettii ja punnitsee, ennenkuin tekee. Kyllä hänkin itseään kolhii, näkyy niin ikään naamasta...

Vatti tykkää mekoista. Jos mekko on oikein mieleinen, sitä ei saa riisua edes yöksi. Hyvä kun saa pesuun. Vatti ihastelee kukkia ulkosalla, kerääkin niitä.

Tempperamenttiakin tarvittaessa löytyy, kuin pienestä kylästä! Uhmakohtauksessa kiljuu, riehuu ja huutaa pitkällään lattialla. Huutaa kunnes huomaa, ettei  ketään kiinnosta. Nousee ylös ja jatkaa leikkimistään.

Kärsivällisyys molemmilla kaksosilla on nolla. Kaikki on oltava heti. Velli ei saa myöhästyä sekuntiakaan tai sen kuulee. Vatti on myös taitavempi puheessa. Hatti tulee nyhtämään nutusta ja vetää, mutta Vatti sanoo. Vatilla onkin huomattavasti laajempi sanavarasto. Vatti matkii myös sanoja.

Vatti keskittyy asioihin myös paremmin, kuin Hatti.

Nukkumaanmeno on kauheaa. Vatti kiljuu ja räiskää sängyssä. Kun hän nukahtaa, hän nukkuu aivan ihmeellisissä asennoissa. Hatti nukkuu tikkusuorana.

Vatti tykkää tanssia. Hän heiluukin tv:n edessä kuin tuulimylly tai pyörii...

Vatti leikkii mielellään nukella tai astioilla. Hän on viimeisenpäälle tyttömäinen. Ulkona ollaan hiekkalaatikolla ja sotketaan kuten siskokin. 

Vatti rakastaa vettä. Suihku, kylpy kaikki käy. Uimarannallakin olisi kahlannut vaikka minne, ellen olisi käsipuolessa roikkunut. Vaikka lopulta kylmikin, ei olisi pois halunnut.