Kello herätti tänä aamuna jo neljältä. Ylös-ulos ja lypsylle. Elikot oli lypsetty jo ennen seitsemää. Minä starttasin jo kahdeksan korvilla Nallen kanssa saikkua kohti. Reumakontrolli ja kortisoonia koipeen taas tuikkasivat.

Labrassa vielä kuppasivat veret pois. Pyörätuolilla ajelutin Nallea ympäri sairaalaa. Jätin pihalle istumaan ja kävin hakemassa parkkitalosta auton. Autoon pakkasin ja kiikutin tuolin takaisin sisälle.

Kävimme ostamassa minulle junaliput, Helsingin matkaa varten ja matkahuollosta Nallelle bussikortin. Tällä kertaa kelan tukeman, siis rutkasti halvemman. Vr:ltä piti siirtyä jaloin matkahuoltoon. Ei ollut keppejä eikä muita apuvälineitä. Nalle pomppi avustettuna yhdellä jalalla aina pienen matkan kerrallaan. Lopulta meitä molempia nauratti aivan hervottomasti. Taksikuskit katsoivat meitä pitkillä, kun hypimme ohi. Ja se sai meidät nauramaan entistä kovemmin. Pitivät varmaan ihan seinähulluina...

Sitten Prismaan. Kaupungilla olisi ollut markkinat, mutta en voinut istuttaa Nallea autossakaan pitkiä aikoija. Prismassa hain taas pyörätuolin ja kiikutin parturiin tuolineen päivineen. Kävin mulituksen aikana lemmikkiliikkeessä. Ostin kolme kahden hinnalla penturaksuja. Sitten maksamaan Nallen pää.Ja tuolikyydillä autoon.

Sitten Mustiin ja Mirriin hakemaan ilmaislahja, kuvakisaan osallistumisesta ja ostelin Pikku-Gerrulle leluja. Ilmaislahjassa oli mukavasti kissanpenulle ruokia, ihan monta pussia.

Sittenpä auton nokka kotia kohti. Kylän kautta ajettiin, piti pankkiasiat hoidella. Kotona Nalle jätettiin sohvalle kisumirrin kanssa leikkimään. Kaksoset olivat nokosilla ja jatkettiin kahdelleen meijerin syysmarkkinoille.

Piiiiiiitkä ostoslista olikin, nimenomaan navetan puutoslista. Tuvalle otin muutamia elintarvikkeita, mm. jauhoja. Istahdin sitten kahvilan puolelle kahvittelemaan, kun viereeni istui vanhempi emäntä. Hän katsoi minua päästä varpaisiin ja tokasi: "Mitäs sinä oot myymässä?" Hämmästyin, mutta vastasin:" Meijerille maitoa." Emäntä korjaamaan erehdystään: " Minä kun luulin, että ootte joku edustaja kun on niin hienot vaatteet." Olisin nauranut, jos olisin kehdannut.

Makkaran vielä ulkoota sieppasin, päivän lounaani siis ja tavarat pakattiin itsemme kera autoon.