Kesä oli Helsingissä, ihan täysi kesäpäivä lauantaina. Kävelimme rannalla ja kuvasin yhtä sun toista siinä veden äärellä, mutta ne kuvat ilmestyvät myöhemmin tuonne Kameran Takaa - blogiin..

Keskustaan ajaessa näpsin auton ikkunasta muutamat kuvat:

Auto tyrkättiin maanalle. Valtavaan parkkihalliin. Asemalla kukkivat padoissa kukkaset:

Ken ei tiedä kuka tässä ratsastaa patsaan muodossa saakoot ruoskaa ja hyvin:

"Menneet ritarit"

Naakkojen pesulaite:

Kuka tietää mistä tämä on kuvattu ja mitä se esittää?

Erilaisia yksityiskohtia kuvailin käpytellessämme sinne ja tänne. Luonnollisesti kävin kahdessa askartelukaupassa, jotka Jutta oli ystävällisesti bongannut minua varten valmiiksi. Kännykkäkauppaa etsiskelin sitten seuraavaksi ja siltä matkalta ovat seuraavat kuvat, muistelen ainakin niin:

Käsi ylös ne, jotka ovat tallustelleet tällä kadulla:

Kännykkäkauppa sitten lopultakin avautui eteeni. Jutan mukaan kaupungin fiinein liike. Ja tälläisen kaunokaisen sieltä sitten ostin. Palvelu oli hyvän parasta, hinta ihan ok kohtuullinen:

Kännykkä oli tarpeellinen ostos, muistanette että edellinen elimeni uiskenteli vasikanjuomasankossa pohjaa myöten..

Kännykkäshoppailun jälkeen aloimme valua pikkuhiljaa ravintolaa kohden, missä varattu pöytä odotti. Matkalla kameran etsimeen tarttui mitä kummallisempia näkymiä.  Eri hienot ovet. Kuka tunnustaa omistavansa samanlaiset?

Yliopiston sisääntuloaulan koristeellisuutta:

Tämän ukkelin rintakuva itseoikeutetusti esillä:

Pikkuruinen maaseutukirkko

Helsinkiin oli parkkeerannut lauma karhuja. Ei oikeita valitettavasti. Vaan tälläinen valtava karhupatsaslauma. Karhuja kuulemma roudataan ympäri maailmaa näytillä. Tosi EGOLOGISIA karhuja.

Joopa joo... Seuraavaksi piti kuvata pulujen tehokkaasti p**koma Snellu:

Ja tämä hieno pytinki. Jo on komiat pylväät talon edessä. Onks kellään samanlaisia?? Noita pylväitä pitkin kasvais hienosti joku köynnös..

Jou. Lähellä ravintolaamme, oli kadunvarteen pysäköity bussi ei, dösä kuten alkuasukkaat sitä nimittävät:

Lopultakin ravinteli horisontissa:

Jäämme mammiloimaan, tarina jatkuu...