Menin lypsylle myöhässä, sillä vein ensin tytöt tallille. Itselle en varannut tuntia, kun tuo toipuminen on vielä kesken.

Tänään semmari kävi Emännän (ei minun), Sitruksen ja Vokaalin luona. Sussu ryhtyi poikimispuuhiin. Vasikka oli väärinpäin tulossa ja elukka sitkeästi sitä seisaallaan puski. Sonni tuli -TAAS- ja kuollut kuin kivi. Sussu on yksi epäonnen elukka. Annettiin karsinassa kalkkia, kun ei ollut sitä saanut.

Ajelin siinä loppu elukoita asemalle. Ydin makasi puoleksi parrella, puoleksi käytävällä. Kun ehdin lähemmäksi, se näytti kuin olisi ollut aineissa. Sain sen vielä kuitenkin ylös. Se hoipperehti aseman päätyyn ja lojahti siihen. Lantakone oli pakko sammuttaa, ettei olisi päälle mennyt.

Sussu kierrätettiin toista kautta asemalle. Sussu jonon jatkoksi. Ja katso, ihme tapahtui! Ydin nousi omia aikojaan ylös ja kipsutteli Sussun perästä asemalle. Ajateltiin, että jospa sittenkin siitä saataisiin se karsinaan. Ydin alkoi kuitenkin nojaamaan Sussuun. Olin saada Sussun syliini pari kertaa. Päätettiin kiireesti lypsää Sussusta joku litra ja jättää Usva lypsämättä. Äkki elukat ulos asemalta ja..

... Ydin rojahti! Seisovilta jaloilta putosi ja kuoli siihen paikkaan!  Vähän aikaa vaan katsottiin mottu auki ja sitten ilmoittamaan että pitäsi vetää. Elukat aseman toisella puolella katsoivat turpa auki Ydintä. Siinä vaan varoiteltiin, että noin sitten käy jos jalka nousee turhan paljon.  Näinköhän saadaan huomenaamulla yhtään elukkaa tulemaan asemalle..?

Asema pesuun ja naru kinttuihin. Portit auki ulos asti ja traktorilla vedettiin elukka ulos. Koko navetta hiljeni toimituksen ajaksi. Ruumissaatossa päätettiin tämäkin päivä.