Se, miksi valikoin asemalle tulevat lehmät on siinä että osa on aina lääkekuurilla. Joillakin on erilleen meneviä vetimiä. Niitä ei koskaan lypsetä tankkiin menevien maitojen yhteydessä. Tankkiin menevä maito pitää olla hyvän parasta. Meillä ei "paskaa" tankkiin lypsetä!!

Nyt lähden kävelemään kohti sairaskarsinapäätyä. Samalla herättelen rouvia parsilta ylös ja hoputan syöviä ja muuten vaan seisoskelevia elukoita siirtymään lypsypuolelle. Päästyäni karsinapäätyyn asti, hätistän lähimmät eteenpäin ja avaan portin aseman poistumistieltä. Portin käännän ensin kohti lantakäytävää, että saan karsinoissa olevat eläimet pois. Sitten käännän portin karsinoille vievän käytävän eteen. Ajan kaikki rouvat lypsypuolelle. Kun rouvat ovat kaikki menneet, suljen portin. Sitten siivoan välikäytävältä sonnat lantakäytävälle.

Palaan omia jälkiäni takaisin karsinapäätyyn, siivoten samalla parret ja sorkkapallit. Kolan vien asemalle. Anoppi aloittaa lypsyt. Hän on tällä välillä kiertänyt hiehopuolen ja käynyt tarkkailemassa mahdolliset kiimat. Minä teen tuon saman lehmille, kun ajan lehmiä lypsypuolelle. 

Kierrän aseman kautta takakäytävälle. Täytän saavin turpeella varastossa ja kannan saavin lehmien keskeltä syöntipuolelle. Aina joku rouvista haluaa kurotella kaulaa saavin suuntaan. Lehmä on luotokappaleista uteliain! Alan kuivittaa parsia turpeella. Eli viskelen tasaiseksi matoksi turpeen parsille. Jos saaviin jää, säästän sen karsinoihin. Nyt otan lapion kouraani ja siivoan karsinoista sonnat. Lopuksi lapioin sonnat lantakäytävälle koneen vietäväksi. Kuivitan karsinat.

Aseman ohi astun ovesta sisään. Ensimmäiseksi on pestävä saappaat. Ei koskaan likaisilla kumppareilla maitohuoneeseen. Ellei ole todella hätä / kiire. Astelen maitohuoneen poikki suoraan seminologi/eläinlääkäritilaan.

Arvoin maidon määrän ja mittaan ne sankoihin. Sekoitan joukkoon hapon ja sekoitan. Siten haen maitoastiat vasikkakarsina-aidalta ja pesen ne huolellisesti. Tutitkin on saatava puhtaiksi edellisestä kerrasta. Kun astiat ovat puhtaat täytän ne maidolla. Sitten vien juomat pikku ahnureille. Kohta alkaakin armoton ryystäminen ja tutin nakse. Käyn samantien hakemassa seuraavat kaksi annosta maitoa. Sillä kokemuksesta tiedän, miten nopeasti annokset tyhjenevät. Kaadan uudet satsit ja mässäily jatkuu.

Jätän sankot käsistäni hetkeksi pöydälle ja tartun lapioon. Aloitan  vasikoiden appeesta. Täytän niille evästä ja siirryn ikäryhmittäin pöydällä. Kaksi seuraavaa hiehokarsinaa saa hieman vähemmän apetta. Näyttäävät paremmin kiimansa ja eivätkä liho. Päädyssä ruokin tiineet hiehot  ja umpikarsinan elätit. Venla yrittää nuoleskella haalaria. Mutta nyt en jouda paijaamaan. Saan paheksuvia mulkaisuja lehmältäni.

Siirryn takaisin vasikkapäätyyn samalla tyrkkien lehmien apekasoja  kauemmaksi hiehoista. Niiden kieli ja kaula nimittäin venyvät uskomattomiin suorituksiin, kun on kyse lehmien sapuskojen pöllimisestä.

Otan sankot käteeni. Menen tekemään tälläkertaa jauheesta maitojuomaa vasikoille, maidot on ahnehdittu. Mittaan litranmitalla jauheen ja alan sekoittaa siihen lämmintä vettä. Lisään hapon ja sekoitan tasaiseksi. Vien pari sankollista taas vasikoille. Nyt palaan ja pesen sankot huolellisesti ja asetan ne kuivumaan omille paikoilleen. Sammutan valot semmaritilasta ja astelen maitohuoneeseen.

Joka kerta kun menen takaisin pöydältä semmaritilaan, huuhtelen ennen sisään astumista saappaat....