Voi juma, miten voikaan yhdestä hiehosta ääntä lähteä!! Kun siirreltiin niitä hiehoja tässä taannoin, Enya on kiljunut siitä lähtien. Tuumittiin anopin kanssa, että jäiköhän siltä joku rakkaus toiseen karsinaan ja sitä nyt kovaäänisesti ikävöi. Tosin taisi olla aika yksipuolinen rakkaus, kun ei vastaan huutele.

Avulias tulehtui. Se oikea etunen, tennispallo malliltaan tulehtui. Kovin tosin olikin herkkä vetimestään. Jalkaa nousi... En kyllä suoraansanoen yhtään ihmettele, että vedin tulehtui. Kyllä se on niin mahdottoman mallinen. Antibioottia pistoksena ja tuubeja vetimeen. Samalla tuli antibioottihoito ummessaolevalle Viirulle. Pisti silmään umpiolasta, kun oli niin vetämättömän näköinen elukka. Toivottavasti auttaa. Viirukin kun antaa ainakin 10 000kg vuodessa valkeeta hyvää. Toki ei tuo nyt ole mikään päätähuimaava tulos, mutta maitoa sekin tankin täytteeksi.

Vasikkakarsinoiden tyhjäys on meneillään parhaillaan. Miksikö en ole siellä? Kun ovea osoitettiin, niin miksi olisin sinne jäänyt. Menee se aika tässä koneellakin istuessa. Koivunlehti-tätikin vahtaa tuvassa pikkuväkeä, niin jo on kissanpäivät. Olisi kaikki kympinarvoista, jos olisi vielä saanut sen lomansa pitää, jonka tänään oli määrä alkaa...

Venlalukka aloitti työt. Ei, ei se poikinut vielä ole. Venlan työt ovat näetsen tunnutusaikana jo aseman poistumistiellä ramppaaminen. Tavaroiden pölliminen ja niiden pudottelu, lypsyessujen natustelu, valojen rämpyttely ja ilmaletkujen irroittelu ensimmäisestä lypsykoneesta. Jonkuhan nämäkin kiusat on tehtävä, joten miksi siis ei Venlan.

Aamupäivällä oli aika pankille. Säädettiin vapaaehtoisia eläkevakuutuksia uuteen uskoon ja meikä hankki nettipankkitunnukset. Pakko!! Meinaavat kurjat riipiä ne maksuautomaatit veks. Meikä kun muistaa vielä sen ajan kun ne hienona uutuksina  tulivat käyttöön. Piintyneenä ja kiintyneenä niiden käyttöön, ei vanha millään olisi halunnut niistä luopua. Nyt on pakko opetella uusi asia. Lämpenen tosi hitaasti ajatukselle! Joo, olen vanhanaikainen ja ylpeä siitä!!!!