Aamulla navetan toimiston ikkunasta mulkkasin sairaskarsinoihin tapani mukaan. Ylpeän karsinassa napotti vasikka! Avulias poiki sittenkin yöllä. Nimittäin patistin anopin eilen illalla kokeilemaan, kuinka maailma makaa lehmän sisällä. Ei saanut pitkällekään työnnettyä mutta toivoin kynnet ristissä, että sekin riittäisi käynnistämään synnytyksen. Ja käynnistihän se, emä vain makasi karsinassaan kummallisen hiljaa. Sukkelasti heitin päällysvaatteet pois ja puolijuoksua katsomaan. Emä makasi hiljaa, ei edes hengityksen tahtiin kohoillut. Kuumeisesti pähkäilin, että mikä tuonkin nyt tappoi?? Vasikka oli kuitenkin elossa. Kolistelin enempi ja emän pää nousi lattialta. Kipaisin hakemaan sankollisen vettä juotavaksi. 

Pari lipaisua kelpasi. Sitten silpaisin kolalla kaiken märän turpeen ja sonnat karsinasta ja levittelin puhtaat turpeet alle. Kävin kiskaisemassa lapsosen tätinsä hoidosta emälle takaisin. Emä ynähteli ja laiskasti hieman nuoleksi vasikkansa. Lehmävasikka tuli.  Isänä nuorsonni Rankomäen Areena A 45375.

Lehmiä ajamaan. Ajoin tuoreen lehmänkin karsinastaan ja anoppi pihisti vasikan.

Lypsyt meni ihan normisti. Aarteen sai vihdoinkin tankkiin Tähän asti maito on ollut kovin veristä. Aarre lypsää ensikoksi ihan mukavasti. Kolmekymppiä menee rikki joka päivä.

Avulias antoi vasikalleen kivasti maitoa. Tosin vetimet ovat aivan mahdottomat! Oikea etunen on pallo, iso pallo johon kone menee vain noin sentin. Ja loput kolme sellaisia paksuja nappuloita. Toivottavasti vähän sulaavat.. Mutta varuillaan saa hivenen olla. Aika arvaamattomat jalat. Koneen kun sai, niin nätisti antoi olla. Vasikka joi maidon ämpyilemättä.

Äyri piti kalastaa umpiolasta viimeiseen lypsyyn ja Venla tunnutukseen. Sieltäpä kuitenkin pölähti lähes koko jengi. Kaikki muut saatiin takaisin, paitsi Vehnä ja Ämmä. Ne innostuivat juoksemaan Venlan kanssa ja kaikki laukkasivat suoraan umpiolaan takaisin. Venla sieltä kuitenkin piti saada pois. Venla tulikin vauhdilla. Häntä komeasti pystyssä pukkihyppyjuoksua suoraan asemalle. Oikea tapaninpäivän ajelu!

Lopuksi siirrettiin hiehoja. Tiinelään siirrettiin seitsemän seuraavasta karsinasta, sinne meni mm. Eepos. Ja läskikarsinaan seuraavasta seitsemän. Paskakarsinaan ei saatu kuin kolme kuivikekarsinasta, koska voimat loppuivat nauraessa. Nimittäin anoppi hujautti putken pätkällä vahingossa meikäläistä käteen ja meikä vinkaisi " Ai helvetti!" ja sitten tajusi läväyttäneensä minua ja olkapään takaa. Yritti kysyä mihin hän osui. Mutta minä en kyennyt vastaamaan kuin että jonnekin, kun meinasin istuilleni pyllähtää silkasta nauramisesta. Ja eihän siitä taas ollut loppua tulla, joten oli ihan pakko lopettaa siltä kertaa siirto.

Että semmonen anoppi mulla.