Päivä tanssit oli vielä laivalla, mutta eipä käyty pyörähtelemässä, kun oli niin ahdasta. Kaikki risteilyt päättyvät aikanaan, niin tämäkin. Porukka sai laahattua perseensä ennätysajassa bussiin ja pääsimme kaikista busseista ensimmäisenä lähtemään satamasta. Ja eikös se pahuksen matkanjohtaja taas pannut viinat kiertämään.

Saavuimme hotellille ja saimme ovikortit. Painelimme huoneeseen. Hotellimme oli Hamburger Börs:

Huoneen oven avattua haistoin erikoisen "tuoksun".  Tyrkkäsimme tavarat huoneeseen ja melkein heti siirryimme ulos odottamaan kyytiä. Porukka oli päättänyt lähteä syömään jonnekin, mutta kun tietää miten se ryyppääminen olisi taas jatkunut ei oikeen innostanut. Siskolikka tuli hakemaan ja me vietimme oikean laatuillan heillä.  Samalla sain tavata pitkästä aikaa siskontyttöä. 

Myöhään illalla palattiin hotelliin ja hetken tuijotettuamme telkkaria, ei unta tarvinnut odotella.

Täytyypä sanoa, etten muista milloin olisin nukkunut yhtä huonosti!! Heräsin monta kertaa ja kun aamulla heräsin pajon ennen herätystä, olin aivan tukossa. Siis todella huonossa hapessa. Nenä oli aivan lukossa ja ääni täysin poissa. Ja flunssaa se ei ollut. Mikään flunssa ole ikinä noussut päälle oirehtimatta yhtään.

Olin täysin tukossa koko kotimatkankin. Päähäni pälkähti epäilys. Siellä täytyi olla hometta. Joku voi sanoa, että ei noin nopeasti voi oireet tulla. Mutta on ne ennenkin tulleet, minä kuitenkin olen astmaatikko. Reagoin herkästi. Paremmalla puoliskollakin oli oireita, vaikka hän ei ole allerginen millekään. 

Tässä kuitenkin pari kuvaa Turusta:

Kotimatkalta ostin itselleni nämä:

Kotona olimme karvan auki ilta seitsemän. Pikkuväelle oli laivatuliaisina nämä:

Tytöt innoissaan kissansa kainaloon ottivatkin. Isommat saivat karkkia.