Kun Heppu tuli koulusta, lähdin mersulla lähikaupunkiin. Ajoin ensin kylälle tiliä kurittamaan ja siitä käänsin isolle tielle. Kunnes oli pakko ottaa stoppi linja-autopysäkille. Kännykkä jäi. Pakko oli kääntyä takaisin sitä hakemaan. Olin jo kymmenisen kilometriä kerennyt edetä. Nimittäin, muuten en olisi Nallea löytänyt. Kun tuo telepatia on vielä työnalla...

Manasin mielessäni hölmöyttäni ja ajoin kiltisti takaisin kotia.

Uusi yritys. Ensiksi ajoin siwaan. Matkahuollon paketit tulevat sinne. Paketissa oli tuvan uudet verhot. Tokmannin pihalla odotteli Nalle. Kypsän näköisenä.  Tokmannilta ostin muutaman mukavannäköisen korin hattuhyllylle. Ovat yhtenäisen näköiset nyt. 

Vielä kylän kaupan kautta kotia. Miten se tuo jääkaappi osaakin aina haihduttaa meidän sapuskat? Kurja värkki jättää vaan valon jäljelle...