Päätin tänä aamuna hurahuttaa pyörällä navetalle. Kun tuo matkakin on peräti kolmatta sataa metriä pitkä. Siirsin pyöriä sivuun ja asetteiin koipeni polkimelle. Nousin toiselle polkimelle ja starttasin. Seuraavassa kuvassa tajusin, että nyt kaatuu. Kaatui ja suoraan sivulle. Vasen kylki edellä. Kädellä ehdin pikkuisen toppaamaan.

Seuraavaksi tajusin makaavani todella hankalassa paikassa. Nimittäin Nallen pyörän päällä vasemmalla kyljelläni ja oma mankelini rojotti päälläni. Pois ei päässyt, oli kuin ruuvipihdeissä olisi ollut.

Ei auttanut kuin koettaa kaivella kännykkää haalarintaskusta ja soittaa tupaan.

Lonkkaan sattui ja polveen sattui. Kyynerpäähän satttui ja sattui vähän myös käteen.

Apu hölkkäsi kumpparit jalassa paikalle ja keplotteli pyörän päältäni ja sitten minut ylös. Ai mitäkö olin nauttinut?? Kaksi kupillista joguttia.

Lähdin ontumaan ähisten ja puhisten navetalle. Kyllä pyöräily on vaarallista.

Mitä tästä opimme? Älä nauti jogurttia ennen töitä, se vie tasapainon ja muistin. Ja sen, etten ikinä enää pyöräile.