Viime lauantaina häippäsimme pihasta. Jättäen lehmät lomittajien huostaan ja kissahoidon anopin huostaan..

Mersussa matkusti mies ja Nalle ja hirvittävä määrä tavaraa. Voikkarissa taas minä ja loput kakaroista, sekä kohtalainen määrä tavaraa.

Maantie kutsuu..

Ensin ajehdimme Keski-Suomeen, minne jäi Nalle, sekä Voikkarin takana mukana roikkunut Nallen makeli. Nyt Nappu halusi siirtyä isin autoon. Oli yksi natisija vähemmän tila-autossa.

Oli tarkoitus siirtyä ensimmäiseen majapaikkaan, joka oli jossain Hämeenlinnan kainaloisessa. Matka kesti IKUISUUDEN. Jokainen, joka on ajanut halkipoikki Suomen kolmen kirkuvan uhmaikäisen kanssa, tietää mitä tarkoitan.

Kaksoset söivät eväät viimeistä murua myöten jo puolessa välissä matkaa. Eväät, jotka piti riittää kaikille autossaolijoille. Voin  vakuuttaa ettei eväsleipäpusseja ollut vain yksi. Juomista oli mukana ämpäri kaupalla sekä iso pussillinen omenoita, iso kurkku, kaksi pussia tomaatteja.

Edelläkävijä..

Majapaikka todellakin sijaitsi jossakin ettäänperällä. Navigaattorinikaan ei löytänyt osoitteeseen. Vaan piti nöyrtyä ja soittaa kysyäkseen tietä. Paikka olikin aivan muualla, kuin minkä osoitteen olivat antaneet. Siinä vaiheessa kaksoset huusivat jo kurkkusuorina.  Ja minä ajelin perille todellakin pelkillä bensan höyryillä. Mökki oli pikkuruinen, mutta mahduimme silti sinne kaikki punkkaamaan.

Päivän plussat ja miinukset:

+ sää oli mitä mainioin

+ mökissä oli sisävessa ja suihku

- kaikenlaiset maanteiden hullut

- helvatin kuusessa ollu majapaikka

-bensa-asemien vähyys

- kirkuvat uhmikset