Aamutöiden lopulla, kun asema oli jo pesussa menin vielä tarkistelemaan karsinoita. Eukkon ahteripuolelta pilkisti sorkka. Lähdin etsiskelemään ketjuja. Löysinkin, mutta toisesta ketjusta oli rengas teillä tietymättömillä. Pöh. Vetäisin sitten kumihanskat kouriin ja menin karsinaan. Eukko makasi onneksi ihan rauhassa. Molemmat sorkat näkyivät.

Työnsin käteni hiehon sisään, tunnustellakseni kumminpäin olisi tulossa. Turpa tuntui heti. Eikun hyvä ote etujaloista ja aloin jeesata hiehoa. Etusorkat olivat sen verran kohtalaisen kokoiset, että päättelin avun olevan paikallaan.

Hieho pinnistelikin ja ähki. Vedin ponnistusten tahtiin pikkuhiljaa ja pidin vasikkaa aloillaan, kun hieho otti vauhtia seuraavaan ponnistukseen. Turpa syntyi pikkuhiljaa. Vedin kovemmin ja pää syntyi. Sitten piti alkaa vetämään jo tosissaan. Hieho pinnisti kiitettävästi ja minä vedin kuin eläin. Hipihiljaa vasikka hiipi ulos emästään. Sitten aivan tajuttoman kovaa vetoa, verisuonet taisi pullistella enemmän minun päässäni kuin hiehon.

Vasikka mulahti emänsä sisältä kaikkine törkyineen. Kireesti kiskoin tulokkaan emän eteen ja puhdistin vasikan suun ja sieraimet. Muutaman kerran hieroin rinnasta ja vasikka yskäisi ensimmäiset kerrat. Pienet märät silmäripset rävähtivät auki. Siinä se nyt oli. Vedin hetken henkeä ja kurkkasin hännän alle. Kele! Taas sonni. Isänä Hällöm AAA45626. Soma sonni kuitenkin.

Annoin emän lupsuttaa vasikkaansa ja hain vettä. Juotin emälle kaksi sankollista haaleaa vettä. Ja kaikki meni. Vasikka tuli luututtua viimeisen päällle hyvin. Sitten piti pölliä pentu. Emä jäi lepäilemään ja toiset vasikat nuuhkivat uutta kaveria.