Aamutöiltä syöksyin tupaan ja lähdin viemään Mököä tet-harjoittelupaikkaan. Koko aamu oli ollut sumuinen, mutta meillä mitään sumua ollut. Matkalla työpaikkaan oli!!

Valehtelematta konepellistä näki eteensä alle kymmenen metrin, kun tuonne sumuun sukelsi. Vauhti oli pudotettava alas, sillä näkyvyys oli olematon ja jos eteen olisi tullut jotain, niin alle olisi jäänyt.

Perille kuitenkin päästiin ja ihan ajoissa. Jätin neitin töihin ja palasin kotiin. Matkalta räpsin kuvia, oli välillä sen verta komeeta katteltavaa.

Piti alkaa varustaa pikkuväkeä lähtöä varten. Lähdettiin meijerille. Siellä kun jonkinsortin markkinat tai vastaavat oli. Pakkasin mukulat liki kaikki samannäköisiksi.

Herätimme huomiota jo meijerin pihalla. Kaksosten kanssa kun liikkuu, niin aina täti-ihmisten päät kääntyy. Paitsi että lapsia luultiin kolmosiksi.

Ensiksi hoidettiin tämä tarjoilupuoli. Istutin mukulat pöytään ja hain ulkoota makkarat kouraan. Ja vettä tiskiltä. Makkaroiden jälkeen upposivat pullapalat. Ehti meikäläinenkin hörpätä kahvit ääntä kohti.

Nappu kulki isin vanavedessä ja kaksoset roikkuivat minussa kiinni. Keräsin siis kaksosten kanssa kaikki elintarvikkeet ja Nappu isin kanssa muut. Pienten työhaalarit olivat tarjouksessa. 5 euroa kappale. Että eipä paha. Nappasin viimeiset kaksi 110 cm haalaria kaksosia varten jemmaan.

Sitten maksettiin, eli köyhdyttiin. Isi ajoi auton lähelle ovea. Vatti oli siinä vaiheessa jo ottanut raivarin esiasteen. Kun piti autoon saada, niin sillon repes!! Helvetti oli hetkessä irti. Hatin ja Napun sai autoon suit' sait. Mutta Vatin kanssa sai tapella lähes 15 minuuttia, että sain nuijittua tytön autoon ja henkseleihin kiinni. Ittellä oli jo paita selässä kiinni ja hiki ottalla.

Eikä päästy, kuin muutama metri meijerin pihassa, kun Vatti oksenti autoon kaiken ylihuutamisen tuloksena.  Onneksi autosta löytyi yksi harso vauva-ajoilta ja isi siivosi neitin. Neiti oksenti myös halilampaansa päälle, muttei silti suostunut siitä luopumaan, vaan puristi lammasta sylissään.

Ajettiin keskustaan ja sanoin, että "taidan juosta kaupan läpi yksin, viihdytä pikkuväkeä."  Vattikin oli jo sitten rauhoittunut.

Kotiin päästyä laitoin haalarin ja lampaan pesukoneeseen. Ja kaksoset päiväunille. Nappu lähti vielä isin kanssa kylälle. Tuikkasin pakettikortin kouraan, nukkekoti oli vihdoinkin saapunut.  Kylläpä näpit alkoi heti syyhytä!!

En ehtinut kotona kuin hörpätä mehua, kun Heppu tuli koulusta ja oli lähdettävä hakemaan Mökö töistä. Sieltä kas kun ei tule,eikä menekään busseja niinkuin kaupungeissa. Ja matkaakin on pattiarallaa 15 km per suunta.

Sumut oli onneksi suksineet kuuseen ja aurinko paistoi. Hain Mökön ja kotona huomasi kännyn puuttuvan. KÄÄK! Sitä etsittiin ensin kissojen ja koirien kanssa kotona ja sitten soitin työpaikalle. Laupasivat katella. Alkoi niin kummasti ahistamaan. Se oli kallis puhelin ja rippilahjaksi annettu. Lupasivat katsella ympärilleen. Kohta soittivatkin takaisin ja puhelin oli löytynyt. KIITOS JA YLISTYS!!!!