Tässä yhtenä aamuna sattui hassusti, nimittäin Elegialle. Ajoin viimeisiä kyttyröitä lypsylle ja Elegia tapansa mukaan muni loppupäässä. Lehmälle tuli kuitenkin hoppu ja se laukkasi täysillä asemaa kohti. Mutta aloitti jarruttamisen myöhään. Elukka liusui pari metriä ja tuiskahti pepulleen. Sen perään mäiskähti pötsilleen. Korvat vain jäivät pystyyn. Se oli kerrassaan huvittava näky. Niinpä annoin palaa. Viime viikolta on taas vatuttanut kohtalaisella asteikolla muista syistä, joten naurusta ei ollut tulla loppua. Nauruterapiaa tuli harrastettua. Nojasin paskakolaan kyykkysilläni ja pitelin mahaani. Elukka mulkoili ylöspäästyään murhaavasti, mutta eikus nauratti vaan enempi.. Synnynnäinen koomikko tuo Elegia!

Jalostussuunnittelijan taskuja innokkaasti taas nuuskutti Emali. Emali seurasi meitä muutenkin kokoajan. Sitten yht' äkkiä Emali sieppasi suunnittelijan taskusta hanskan ja oli nielaista sen samantien. Hanskan sormeenpäät vain suusta vilahti. Suunnilleen samalla sekunnilla nappasin hanskan elukan suusta ja ojensin sen takaisin. Melkoinen taskuvaras!

Tänä iltana huomasin Äpylin oikeassa takasessa vedinpolkeman. Onneksi se ei ollut sormenpäätä suurempi. Piti silti sitoa se ennen lypsyä. Emalia oli joku tässä alkuviikosta moukaroinut utareeseen, sillä seurauksella että vasen etunen työnsi verta. Nyt sain ekaa kertaa koko elukan tankkiin. Monta litraa meni hukkaan.

Ja Ällin p#£@?le potkaisi  konetta laittaessa mahaan. Mojautin elikkoa nyrkillä koipeen kolmesti. Uhkasin, ellei koipi pysy maassa, tilaan auton samantien. Koipi pysyi maassa. Seuraavasta potkusta taivasauton-ovet heilahtavat. Edellisellä lypsykaudella potkaisi anoppia kylkeen. Nyt luettelin madonluvut. Ellei ole tiine, ei siemennetä. Minen tuollaista paskapäätä kattele!