Venluskaa kun ei tietenkään vielä lypsetä, mammalomalla kun on, niin se seuraa minua kuin hai laivaa. Tulee kyttäämään asemalle mitä teen, jos ajan sen pois laskeakseni elukoita asemalta, se juoksee tukka putkella odottelemaan portin taakse, josko laskisin sen jo parrelle pötköttämään.

Tänä iltana varsinkin loppulypsyllä se seisoi tuon tuosta asemalla. Kun laskin elukoita pois, juoksu jalkaa Venla siirtyi odottamaan portin taakse. Kaamea pettymys, otinkin vielä viimeiset lypsyyn enkä avannutkaan porttia ja mennyt siivoamaan parsia. Taas tukka vinossa asemalle. Siis sen on todellakin tarvinnut juosta.

Kun vihdoin avasin portit ja aloin levittää turvetta parsille tuli Venlalle kiire. Pois alta, Ammukin puskettiin tiehensä kuin risu. Kiire valitsemaan mieluinen parsi pyllyn alle.

Kyllä krooninen unenpuute, kaikenlaiset huolet ja kiireet verottavat älykkyyttä (mitä äykkyyttä kysyy moni?). Tänään meni aivan poskelleen asemalla. Ametisti jonotti asemalle ja tuijotti märehtien tekemisiämme. Se jauhoi liioitellun suuresti leukojaan, joten aloin matkia sitä. Jauhoin olematonta märettä turvassani ja samalla tuijotin lehmää. Minua alkoi naurattamaan, sillä eihän lehmät naura. Ametisti jauhoi leukojaan ja tuijotti ja piti turpansa pokerina. Mutta minä räjähdin nauramaan, eikä siitä ollut tulla loppua. Ei tarvinnut kuin vilasta lehmää ja taas kaksinkerroin. Mainitsin jotain tenasta, että sellaiselle olis nyt tarvetta ja uusi hillitön repeäminen. Kaksin kerroin laskin lehmiä pois ja otin uusia tilalle. Akana potki hullun vimmalla ja sen jalka piti tietysti laittaa kiinni. Mutta eihän siitä meinannut mitään tulla, kun ei nauramisesta meinannut loppua tulla ja koittakaapa itse vetää voimienne tunnossa kun nauraa liki pissat housussa. Anoppi vielä mainitsi, alkoi kellojen soitto kun Akana potki täysillä takaputkeen. Huh huh.. ei ihme, jos lehmät jo etsi valkotakkisten numeroa. U.I.N = Uusi Iloinen Navetta.