Ammu vietti viime yön karsinassa, kun limotteli kovin. Luut kuitenkin oli kiinni. Laskin sen aamulla juoksentelemaan. Innoissaan lähti ja kajautti mennessään Ammuu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muu-muut!! 

´Elyseen paiskasin nokkapihteihin, kun ei osannut käyttäytyä. Finksi sai kalkkia. Sais nuo kaikki kolme, Finksi-Ammu ja Valio räjähtää vaikka yhtäaikaa.

Aamutöiden jälkeen kuorsasin sohvalla pari tuntia kanttuvei. 

Päivällä otettiin Vatti mukaan ja ajettiin Mökön kanssa maksamaan satula ja palauttamaan satulavyö, joka oli lainassa. Nyt on vaan ostettava enää vyö. Jalustimet ja jalustinhihnat meillä jo olikin. Matka oli mielenkiintoinen, sillä bansatankin valo syttyi jo ennen matkan puoltaväliä ja lähimmälle huoltikselle oli todellakin matkaa. Eipä auttanut jäädä seisoskelmaan ja vaan eteenpäin. Päästiin perille ja kysyin maksettuamme, että minne tie vie jos sitä jatkaa eteenpäin. Paluumatka olisi tehnyt valtavan kiertotien. Onneksi pääsimme samalle tielle jolta käännyimme, takaisin ja huomattavan paljon lähemmäksi sitä huotista. Päästiin tankkaamaan. Sitten ajettiin citymarketille. Sieltä ostin kesäkukkia tienvarren pataan. Ja tietysti jäätelöt meille kaikille.

Kotiin ja torkuin tunnin verran sohvalla, ennen iltatöitä. Että osaskikin olla unettava päivä.

Iltatöillä laitettiin karsinaan vuorostaan Valio, Ammu sai jäädä kirmailemaan toisten sekaan. Nokkailoista sai nauttia vuorostaan Aromi, joka innostui potkimaan tosissaan konetta alas. Sittenkin vielä per..le potki, vaikka sieraimet oli jo 180 astetta vinossa. Pistän aamulla koiven kiinni ja koneen perseeseen. 

Iltatöiden jälkeen istutin ne kukat. Sitten piti tulla joutuin sisälle, sillä ulkona on niin sakeasti itikoita ettei sekaan sovi. 
Komensin miesväkeä kantamaan tuvan tuplat takavarastoon ja sitten pesin jäljelle jääneet. Vain kesäisin minulla on ikkunalauta. 

Ja hoh-hoijaa että on vetelä päivä...