Otin ja lähdin yksikseni tarkille. Kameran nappasin kaulaan, vasikan kuvaamista varten. Otsalappu nuppiin ja potkurin kahvoista tukeva ote. Viilettelin ajatustakin nopeammin mäkeä alas.

Aivan ensimmäiseksi sytytin valot maitohuoneeseen ja kävin katsastamassa lantakoneen tilanteen. Sitten sytytin navettaan lisää valoja. Karsinasta minua tervehti ensin Fifi. Oli siellä Viulun kanssa "karanteenissa". Etteivät ole ahmimassa kupujaan täyteen. Rouvat ovat umpeen menossa.

Lapio kouraan ja ruokintapöydälle työntämään sapuskat uudelleen rouvien eteen. Pikkuvasikat saivat myös kukkuralliset apetta eteensä ja ahmiminen alkoi heti. Ummessa oleville työnsin myös vähän, paljoa eivät tarvitse etteivät suotta liikoja liho.

Kun palasin takaisin vasikkapäätyyn ruokintapöytää pitkin, olivat pikkuvasikat jo tyhjentäneet pöytänsä. Lykin niille vielä vähän lisää. Kävin tyrkkäämässä lantakoneen kulkemaan ja aseman kautta hain kolan. Siitä kiipesin lehmien puolelle. Siivosin parret ja käytävät. Umpipuolelle menin työntämään päädyistä sonnat kuiluun ja ajoin ahmatit pois ruokintapöydältä. Ursa pääsi syömään. Se kun on arempi, niin ne läskit norsut eivät päästä sitä syömään ollenkaan. Vahdin, että Ursa sai syödä loput. Tunne ja Torttu yrittivät uhitella, mutta annoin niille lähdöt kolalla. Ursan syödessä, silittelin sitä kyljestä ja puhelin sille. Käskin sen pitää puolensa ja antaa ahmateille ympäri korvia. Kun Ursa oli syönyt, siirryin takaisin lypsävien puolelle ja marssin aseman kautta pesemään saappaat. Laitoin kerta kiellon päälle lantakoneen kulkemaan.

Sitten siirryin toimiston puolelle. Vielä löytyi näytepurkkeja pussista ja laitoin huomista mittanäytelypsyä varten purnukat valmiiksi.  Siinä vierähti ainakin puolituntinen. Kello näytti jo kymmentä.

Kiersin kuitenkin vielä vasikkakarsinalle, ottamaan parit kuvat. Tässä poseeraa nyt se Tutin vasikka, Emmaljunga:

Tässä on Entistä nassukuva: