Minulla oli tänä iltana kynttiläkutsut. Puolet kutsutuista perui ja loput tuli. No, meillä oli sitäkin mukavempaa sitten. Hiski, tuo kaikkia rakastava kissaherra, laskeutui uuninpäältä kuolevaisten keskuuteen.  Se asettui ensin makaamaan puuarkun päälle. Kiepille ja nuppi nurin. Mahapuoli ylöspäin. Sitten se tarkkaili meitä ja pöydänantimia.  Lopuksi se asettui esittelijän laukunpäällä olleiden tuoksunäytteiden päälle makaamaan. Luulisi, että oli muhkurainen alusta. Vielä mitä! Hiski nautti olostaan. Mahtaa mahakarvat nyt monenkirjavasti tuoksua.

Esittelen myöhemmin ostokseni, kunhan ne nyt ensin tulevat.