Heti aamusta piti soittaa päivystävä navettaan. Viettelys oli halvaantunut. Lehmän koko perä oli aivan kylmä. Magneesium-kalkkia oli kyllä edellisenä iltana saanut. Eläinlääkäri oli lähellä ja tuli heti. Samoja aineita suoneen laittoikin. Elukkapa ei noussut.

Viirulle tuli taas kuuri. Sattumalta oli asemalla ekojen joukossa ja pääsi samantien karsinaan ja tutkittavaksi. Nyt kun Venakko menee tankkiin, niin eikös jo taas uusi kuurilainen tullut tilalle. Se on vakiona aina yksi lääkkeellä.

Ananaksen eilisiltainen lypsy meni mainiosti, niin kyllä se tänään jo piti sitoa koivestaan kiinni.

Kesken lypsyjen oli hypättävä auton rattiin. Anopin autolla viskasin Nallen lukiolle, oli muutaman minuutin myöhästynyt linja-autosta. Oli pakko lähteä viemään -koeviikko. Onneksi vasta yhdeksältä oli koe, että ehdittiin. Matkaa kuitenkin yli 20km.

Ja kun ehdin takaisin navetalle, piti lähteä viemään Heppua kouluun. Hyvä kun vaatteet välissä ehdin vaihtaa.

Iltatöillä lääkäri tuli taas ja laittoi lisää tavaraa suoneen. Mutta eipä nouse. Ananas hillurehtii jo toisten joukossa. Aamulla siirisin umpiolasta Aromin ja Aarteen  lehminen sekaan ja nepä panivatkin ranttaliksi. Aarre kävi jo aamulla asemalla ja sai  kaksi sinistä merkkiä jalkaansa. Aromin pakotin asemalle illalla, merkittäväksi. Molemmilla utare kasvanut. Avulias ei enää kukkoile, taisi saada eilen illalla kunnolla turpiinsa vanhemmilta lehmiltä. Mutta Avulias haluaa tulla aina asemalle, vaikkei sitä vielä lypsetäkään. Suhtaudun siihen elukkaan aikamoisella varauksella. Se on ay:ksi iso, arvaamaton ja häijyluonteinen.