Torstai-aamuna kurvasimme paikalliselle huoltoasemalle odottamaan bussia. Auto jäi kylälle, "Pärnäsen korjaamolle", laitettavaksi siihen asti.

Bussi kurvasikin pihaan aikataulussa, noin vartin yli kymmenen. Taisi olla karvan alle. Kipusimme kyytiin ja matkapakaasit joutuivat tavaratilaan. Pääsi suht' eteen istumaan, se kun ei tuo meikäläisen tasapainoaisti siedä takatilassa riekkumista.

Kiersimme vielä lähimmän kaupungin kautta, noukkimassa muutaman matkustajan lisää. Ajoimme sitten toista tietä Varkaudentielle. Siinä vaiheessa meikäläinen laittoi silmät kiinni ja vietin vintti pimeänä Juvalle asti. Penkin olin vivunnut takakenoon. Sammuin melkein silmänräpäyksessä. Juvan kohdilla tuli tekstiviesti, johon heräsin.

Juvalla hilpasimme abc-asemalle, jossa ihan ensteksi pistimme pöperöä pötsiin. Sieltä tuli myös kyytiin lisää porukkata. Kun Juvan agrin porukan vetäjä tuli bussiin, loppui ihana hiljaisuus.  Heti alkoi bussissa olut ja siideri virrata. Sekä möly lisääntyä.  Takanamme istui kaikista suurin mölykaula. Teki mieli jo yhdessä välissä mojauttaa sitä päin taulua.

Mikkelin tienoilla alkoi isotkin puut olla latvus kohti maata. Jotta enpä ihmettele, että sielläkin suunnin noita sähköongelmia on piisannut:

Forssassa pysähdyimme vielä kahville. Kun bussi pysähtyi, oli autoon tunkemassa hirmuinen lauma ihmisiä matkapakaasit käpälissään. Luulivat bussia omaksi kuljetuksekseen. Hah hah ja pieleen meni! Lähdimme kahvipaikasta, olimme ajaneet liki puolikilometriä, kun piti kääntyäkin takaisin. Yksi nimeltä mainitsematon naisihminen jätti käsilaukkunsa sinne. Eipä ollutkaan kuin kiire. Sillä matkanjärjestäjä (Matka Kaleva) oli ilmeisesti sössinyt aikatalulun  väärin. Laivalle tuli TOSI kiire, jo ilman tuota laukkuepisodiakin. 

Olimme satamassa noin viittä vaille seitsemän ja laivan aikataulun mukaan laiva lähtisi seitsemältä illalla. Silja Europa, oli paattimme nimi: