Tänä aamuna sidoin Eroksen koipea kiinni putkeen. Kaksi kiekkoa oli jo jalan ja putken ympäri ja olin kiristämässä narua. Koko painolla nojasin taaksepäin ja vedin. (Tiedoksi: Lehmä on vahva elukka. Monta sataa kiloa lihaa ympärillänsä, plus luut ja muut rojut. Heikkopeikko ei pärjää asemalla.)

Yht' äkkiä naru katkesi!! Otin aikamoisen ilmalennon. Jalat singahtivat oikoseksi ja lensin päistikkaa taaksepäin. Vasen kylki edellä lattiaan. Vaisto ohjasi pään yläviistossa alas. Onneksi aseman lattia on nousevaa / laskevaa sorttia, eikä mikään betonilattia. Siis lensin kuin sotka, suoraan selälleni ritilälle. Ilme oli varmasti kuvauksellinen. Oli se vaan melkoinen yllärilento.

Rojotin lattialla ja pyysin anoppia vetämään ylös. Ja kielsin naurattamasta, koska tuskin muuten olisin pääsyt ylös. Lehmät antoivat tyylipisteitä.. Hirnuminen kesti hetkisen. 

Niska hiukan niukahti. Vasemman puoleinen ristiselkä on hivenen hellä sekä vasempaan kyynerpäähän tuli pieni verinaarmu. Ei muuta ja eikun homma jatkui.

Mitähän huomenna sattuu?? Uskallankohan nousta edes sängystä ylös...