Tunnilla höyrysivät: Riku-Roy-Prinssi-Viki ja Spirre. Minä otin tietoisesti paksun pojan eli Vikin. Tulisi ainakin lämmin. Samalla tuli testattua talviratsastushousut.

Ympäripyöreitä ratsastettiin. Päädystä käännyttiin hieman ennen keskikohtaa keskelle, josta väistettiin muutama askel ja suoristus. Suoraan opea kohti ja käännyttiin takaisin ympyrälle. Sama toisinpäin.

Sittenpä laukata lompsuteltiin kaikki yhtäaikaa. Ja molemmat laukat.

Laukkatehtävään kaksi ratsukkoa meni ensin keskiympyrälle laukkaamaan ja me loput ravailtiin uralla. Keskellä laukattiin vuorotellen keskeltä läpi. Heti pieni ympyrä perään ja uudelleen keskeltä läpi ratsastaen suoraan opea kohti ja käännyttiin lopussa takaisin ympyrälle.

Kun oli Spirren ja paksujen ponien vuoro, sain tehdä tehtävän ensimmäisenä ja se meni ihan nappiin. Sitten tekivät toiset. Minä sain laukata koko ajan ympyrällä. Vaihdettiin suunta ja otettiin uusi laukka. Taas tein ensin ja nappiin meni. Toiset tekivät ja meikä laukkaili sydämensä kyllyydestä. Roi kieltäytyi tottelemasta vaikka kuinka monta kertaa ja mikä parasta, me muut saimme laukkailla mielin määrin ympyrällä. Sanotaan, mitä sanotaan Vikistä mutta minä tykkään sen laukasta.

Loppuaika ravattiin ympyrällä, kunnes hiljennettiin käyntiin. Viki vallan höyrysi käynnissä. Kumarruin palluttelemaan ja kiittelemään ponia jaksamisesta ja ihanasta laukasta. Talviratsastuspöksyt oli loistavat. Oli kokoajan koivet mukavan lämpimät.