Ellei Nalle olisi vakuuttanut selviävänsä kaksosten kanssa ja anoppi ottanut Nappua, en olisi suostunut lähtemään mihinkään.

Suunnistimme Savon sydämeen, Maaningalle. Ja siellä tutustumaan tutkimusnavettaan, isännän kummitädin johdolla.

Vanha navetta toimii nuorkarjan asuntona:

Uutta en kuvannutkaan ulkoa päin, kun tämä vanha oli minusta rakennusarkkitehtuuriltaan paljon kiehtovampi. Uudesta kuvasin vain pätkän verhoseinää:

Sisältä kuvasin silmiinpistävän erikoisen näköisiä lehmiä. Ja yhden kioskin, ellei joku ole sattunut koskaan sellaista näkemään:

Lehmien koivissa oli tälläiset tunnistimet kioskeja varten:

Sitten niihin hauskannäköisiin ammuihin:

Parressa olivat kytkettyinä kaikki erilleenlypsettävät. Ne lypsettiinkin siellä. Parressa olivat myös lähtevät lehmät kiinni. Metka systeemi. Siten eivät sairaat ole tartuttamassa terveitä pihaton puolella.

Vasikkalaan mennessä häkissä vahtivat paimenet:

Ne haukkuivat meidät pystyyn, kun menimme ohi.

Tämän vasikan kuvasin, koska sillä oli hauska nimi ENTIIJÄ:

Tämä kaveri puolestaan on myyty Faballe. Menee kasvamaan nuorsonniksi:

Isännän kummilla on upea kissimirri. Turkki on yhtä pehmeä, kuin siamilaisella, kasvojen muoto itämainen silmiä myöten. Väri on tosin vihreä. Luonne hurmaava:

Viime yökin oli hankala Vatin kanssa. Vatti valvotti kolmeen aamulla. Sittenkin herätti tuhannen kertaa. Hatti heräsi "vain" kolme kertaa. Aamulla kaksikko halusi toimimaan ennen puolta kahdeksaa.
Anoppi kaatui noroilemaan eilen ja ellei hän toivu huomiseksi, on edessä todella ankara aamu. Luultavasti ei kannata käydä nukkumaan ollenkaan, mikäli menee taas kolmeen. Se on ennen viittä ylös, nimittäin...