Lypsyn jälkeen, laitoin Urut lehmälle päitset päähän. Portti auki ja ulos. Ajattelin, että se tuskin juoksee minulta karkuun, vaikkei koskaan ole päitsissä sitten muuton kävellytkään.

Sitten mentiin. Lehmä piti työntää ulos. Välillä työnsin. vedin, maanittelin ja käskin. Päästiin lopulta nurmelle. Lehmä vain haisteli herkkuja, jotain taisi maistaa. Muuten se vain katseli minua kummissaan. Meidän piti sitten olla ainakin puolituntinen ulkona, kun Överi nostettiin ylös ja lypsettiin. Kokoajan Urut vonkasi takaisin navettaan.

Ja alkoi satamaan. Ensin vain ripeksi, mutta sitten taivaat aukenivat. Kastuttiin ja oltiin kuin uitetut, kun lopulta päästiin navettaan. Karsinaan meno ei tuottanut mitään vaikeuksia. Huomenna uusiksi, jospa sitten ei sataisi.

Venla kohteli minua edelleen kuin ilmaa.