Laitoin pojat iltatarkille ja neuvoin mitä pitää tehdä. Kerkesin juuri istahtaa koneelle, kun tulivat takaisin ja Nalle kertoi sorkkien jo näkyvän. Pyysin sitten Nallen mukaani uudelleen navettaan. Matkalla soitin anoppi-armaalle ja kyselin olivatko antaneet kalkkia tai jotain emälle. Niin, isännys ei ollut kotona.

Anoppi sanoi tulevansa itse vielä kaveriksi.

Vasikka oli kuitenkin jo syntynyt, kun astuimme eläintilan puolelle. Mimmonen köllykkä!! Emä nuoli sitä ahkerasti. Pyysin Nallea tuomaan haaleaa vettä sankossa emälle juotavaksi. Emä käyttäytyi sen verran huolettomasti vasikkansa kanssa, että tein päätöksen erottaa heidät ennen yötä. Ei olisi kiva, jos emä olisi aamuun mennessä tallonut vasikkansa kuolleeksi.

Pihistimme anopin kanssa vasikan ja minä vedin sen vasikkalaan. Sitä ei nimittäin olisi jaksanut erkkikkään kantaa. Heti vasikkalaan päästyään emän puhtaaksi nuolema vasikka nousi seisomaan.

Emä pyydystettiin kiinni kalkin antamista varten. Siihen mennessä isäntäkin oli jo valunut navettaan.  Tässä hän nyt on. Nuori neiti Eriste, ikää noin viisi minuuttia: