Nyt on taas se aika vuodesta, kun kerätään satoa talteen. Niin metsästä kuin puutarhasta. Kävin äsken keräämässä kaikki kypsät vatut. Suurimmat ovat halkaisijaltaan valehtelematta yli neljä senttiä. Ei niistä tullu kuin rasiallinen, mutta kerään kaikki ensin pakkaseen ja vasta sitten keittelen hilloiksi. Kirsikat on poimitakypsiä nyt. Odotan ensimmäisen koulukkaan kotia ja lähden sitten vasta keräämään ne pois. Nekin hilloksi ajattelin laittaa. Sillätavoin niistä on enemmän iloa kaikille. Punaherukkapensaissa ollaan kuhistu. Eilen tyhjensin kuusten alle kasvaneet "villit" pensaat ja leikkasin ne säädyllisiksi. Ne kun tuppasivat kasvaen turhan lamoten. Nyt niistäkin tulee kunnolliset pensaat.

Kaksi ämpärillistä punaistamarjaa on jo keitetty mehuiksi ja pakastettu. Heppu innostui eilen keräämään jo puoli sankollista marjaa. Olen luvannut maksaa vain täysistä sankollisista.  Silleen saa motivaatiota kohdilleen.

Jos Mökön kaverit käypi lukaisemassa tämän tekstin, niin tervetuloa vaan marjatakloisiin. Saman maksan teillekin.

Mustaherukan poimintaan pääsee ehkä jo ensi viikolla, jos säät suosii kypsymistä. Karviaispensaasta ei kummoista satoa nyt tule, se kasvaa kumman kitukasvuisesti. Tarttis varmaan tehrä jottain.

                                ********************

Neiti Aa muksahti tänä aamuna ensimmäisen ison mukkinsa. Alhampaat löivät yläikenen puhki, verta  tuli ja hirmu huuto.

( Nyt voivat taas kaikki anonyymit ja muut sormella osoittajat alkaa pävittelemään huonoa äitiä, joka ei ymmärrä suojella lapsiaan kaikilta elämän vaaroilta.)

Kun tuppaa noita leegoja kasvamaan suu täyteen, niin sattuu enenpi haavereita. Pumpuliin en millään pysty vauvojani käärimään, vaikka niin voisi halutakin. Kastelin harson kylmällä vedellä ja panelin sillä ientä. Vuoto tyrehty melkein samantien. Kun Aa rauhoittui, halusi heti  uudelleen puuhastelemaan lattialle.

Mikään muu ei nyt Aata kiinnosta, kuin seisominen tukea vasten. Oikeen uhkarohkeasti pidetään kiinni vain yhdellä kädellä. Laskeutumaan hän on oppinut oikein hienosti. Istahtaa varovasti pyllylleen.

Uusi hammaskin on nyt puhjennut, oikeastaan kaksi. Toinen yläkakkonen ja oikea yläykkönen. Nyt on pikku Bee jäänyt vähän jälkeen. Alaikenestä kun törröttää vaan ykköset. Mutta konttaamisen jalo taito alkaa olla kohta hanskassa.

Niin ja vielä nipoille tiedoksi, vauvat ovat päiväunilla kun tätä kirjoittelen. En ole siis jättänyt heitä kahdelleen tupaan ja itse livistänyt.