Tänä vuonna en halua joulukuusta lasten ja kissojen riepotettavaksi. Ensinnäkin on tehtävä älytön työ siirtelemällä huonekaluja, ennen kuin se roskaaja mahtuu edes tupaan. Sitten Jutta antoi hienon idean. Ja sen viime viikonloppuna sitten toteutinkin. Laitan paremman kunhan sellainen joskun kohdalle sattuu, mut nyt on tyytyminen tähän. Sahasin vanhalla laitumella kaatuneesta kelosta osantyngän ja tässä tulos:

Joulun jälkeen joulukoristeet veks. Jätän roikkumaan vain linnut, enkelin ja lasisydämet.

Sain eilen upean jouluahjan:

Tiffanytyönä tehty servettiteline. Tosin minä sälilytän siellä kännykkääni, jota muutoin etsisin aina.