Epämukavasti nukutun yön jälkeen, olo oli kuin kärpäsellä liimapaperissa. Torkuin nimittäin sohvalla (puolen tunnin välein moukuvan kellon alla), koska Nappu oli vallannut kokonaan sänkyni ja illalla väsytti niin vietävästi etten jaksanut alkaa tappelemaan lasta pois.

Hommat käynnistyi tahmeasti ja olin myöhässä omasta aikatauluistani, aloittaessani lypsyt. Toisen puolen hujautin lypsyyn ja toisen puolen kaverit piti ajaa takaisin. Apila oli ekana. Ja sen tuomio oli joutua umpiolaan lypsyn jälkeen, joten viimeisessä rivissä olisi sen paikka. Apila siirtyi kerran päivässä lypsyyn. Elukan pitäisi jo olla ummessa, mutta mutta... rouva tahkoaa päivämaitoaan edelleen liki kolmessa kympissä.

Toisena karjotti ET. Se jäi eilen kiinni solutuksesta. Sillä oli ilmeisesti poljettu vedin. Koska vetimen päästä oli sulkijalihas pellolla. Lienee ottanut pöpön sisään. Koko maito oli aivan sakeana.

Ja loput joutuivat näiden kahden takia pakille. Otin sitten ihan uuden satsin lypsettäviä.

Ennen Överin nostoa ylös, huomattiin verta! Veri vuoti Siipun takajalasta, jossa haava. Haavassa oli jo side, mutta lienee yöllä löystynyt ja alkanut uudelleen vuotaa. Koetettiin ensin laittaa viimeisellä paikalla uutta sidettä, mutta turpiinhan siinä hommassa olisi tullut. Ei passaa tehdä pahaa näissä verijutuissa. Nytkin olin kyynärpäitä myöten lehmän veressä, puhumattakaan lattioista.

Ekapaikalle kun saatiin, laitoin elikon taas pannalla kiinni porttiin. Nokkapihtien laitoista ei sittenkään tullut mitään. Otin toisen pannan ja laitoin sillä Siipun turvan kiinn porttiin. Nyt oli kuin peukaloruuvissa, ei päässyt minnekään. Nokkapihdit sain pienen vääntämisen jälkeen päähän. Kärsä piti laittaa sen verran hankalasti lehmää ajatellen kiinni, että sai alkaa käärimisen.

Vikapaikalla olin jo saanut vanhan irti ja nytkin vielä ollessaan kurjasti kiinni, elikon jalka viuhui puolelta toiselle. Onneksi olin leikannut sidetarpeita ennakkooon muovikassillisen. Niitä on todellakin tarvittu!!! Kaksi rullallista kieputin koipeen ja siteen päälle vielä muutama kiekko ilmastointiteippiä. Ans kattoo iltatöille..

Apilalle siis laitoin oranssin jalkamerkin, kerran päivässä merkiksi. Tähän riviin ensimmäiseksi joutui Ex-Hutsu. Riivatun hutsupa hyppäsi puoliksi etuportin yli!!! Eipä siinä auttanut, kuin kiertää maitohuoneen kautta hoitokarsinoille ja siitä kepillä hutkimaan elukkaa sen verran aloilleen, että saatiin se portti auki. SItten napsuttelin kepakolla kupoliin ja elukka sai pakitella takaisin portin taa. Laitoin vahingosta viisastuneen kaulan pannalla kiinni porttiin. Hutsu ymmärsi yskän, eikä enää testannut aiturin taitojaan. Sen verran hieho väsyi telkkuamisestaan, että sain vihdoinkin jalkamerkit (kaksi sinistä nauhaa) jalkaan. Tätä ennen olisin saanut etsiskellä kuulaani kiertoradalta, mikäli olisin yrittänut samaa aijemmin. Nytkin oli oltava nopea! Ex-Hutsulle jätin pannan kaulaan. (Merkki potkivasta elukasta.) Koska minulla on sellainen hytinä, että perästä kuuluu...

Apila pääsi/joutui umpiolaan ja eteen tuli märehdittäväksi vain heiniä.

Vikkelä laitettiin alustavasti karsinaan. Limottelee, mutta luut ovat vielä kiinni. Vikkelä on harrastanut näitä *ajolähtöpoikimisia* ennenkin.