Jutta siis tuli eilen, päivällä pölähti tuvanovesta. Henkeäsalpaava rutistus molemmin puolin. Eikä se Jutta tälläkään kertaa tyhjin käsin tullut. Vaan lehmä kainalossa:

Paistoin ensin marjapiirakan ja katsottiin lääketestin tulokset, molemmat tankkiin. Ja sitten lähdettin navettakierrokselle morjestamaan tuttuja. Laitoin vaatteiden vaihdon jälkeen Jutan vasikkakarsinaan tuttipullon kanssa. Sai siellä sitten olla vasikoiden piiritettävänä ja juottamassa maitoa. Vasikoille maistui. Ja jokainen vasikka taisi huomiota saada.

Sitten kierrettiin karsinoittain. Isoksi kasvanut Hilla sai kehuja. Ja monet muutkin. Ja päätähti Ammu patsasteli suosiossa. Ammuhan tuntee siis nimensä. Pää kääntyy, kun sitä kutsuu. Molemmat kyytöt osasivat olla tykö. Jäin sitten lypsylle, kun sähköt pätkivät tuontuosta, vaikka olinkin ilta- ja aamuvapaan saanut. Halusin, että ehtii ajopäivänä lypsää ennen auton tuloa.

Elukat heiluttivat koipeaan mallikkaasti. Pääsi Juttakin näkemään, miten potkuja väistellään. Ja Eepoksen lypsyä todistamaan, ettei se ole herkkua. Eepoksen solutus on nyt rauhoittunut ja se jää toistaiseksi karjaan. Katsotaan, miten hulluus edistyy.

Piti lähteä hakemaan Nalle linja-autoasemalta. Tuli Kuopiosta. Oli Koivunlehti-tädin muuttoapuna. Oli kuulemma mukavaa ollut.

Mies oli tuonut kaupungista Napun kanssa laatikollisen mansikoita, jotka siivottiin kolmeenpekkaan. Jutta, Mökö ja minä. Kulhollinen syötäväksi ja loput pakkaseen.

Katettiin ulos marjapiirakka, mansikat ja jäätelö. Herkuteltiin pitkän kaavan mukaan. Taisimme Jutan kanssa kuohuvat kilistellä. Pikkuväki kun saatiin sisätiloihin, päästiin rauhassa juttelemaan muita asioita.

Juttahan jäi yöksi ja vietti yönsä yksiössään omenapuun alla, niinkuin viimekin kesänä.

Aamulla juotiin aamukahvit ulkona. Sää oli kuin morsian. Päätimme lähteä yhdessä kirkonkylälle noutamaan Jutan tilaamat karjalanpiirakat ja käydä samalla meijerillä. Autoon levisi sanoinkuvaamattoman herkullinen tuoksu. Jutta toi sitten minut kotiin ja halattiin erohalit. Jutta lähti.

Tuvassa ei joutanut turhia lätisemään, vaan oli lähdettävä kaupunkiin korjauttamaan Nallen lasit tai ainakin yritettävä. Lasit sai kuin saikin korjuutettua ja maksoikin huikean yhden euron. Kävimme sitten mm. tiimarissa. ostin sieltä alennuksen alennuksesta tytöille kruunut. Prinsessa Kruununen:

Ilahtuivat ikihyviksi.

Uudet ratsastushousut ostin, sillä entiset tulivat levis-merkkisiksi. Uudet ovat vaaleammat ja pienenpää kokoa kuin edelliset. Lienee siis jotain tapahtunut laihtumisen saralla..

Iltatöillä oli karsinoiden tyhjennystä ohjelmassa. Autoin laittamaan karsina-aidat kiinni siten, ettei vasikat pääse melskaamaan. Aloitin lypsyn. Lehmät ovat aina aivan hermoheikkoja, kun traktori jyrisee navetassa. Sellaisetkin pudottavat koneen, jotka normaalisti eivät. Ennätyskin herkeili potkiskelemaan niin, että se piti nokkapihteihin ripustaa.

Tyhjensin ensimmäiset pois ja laskin uutta tilalle. Huomasin, että elukat olivat murtautuneet turvevarastoon!! VIISI saamarin kantturaa patsasteli turpeen seassa. Ne olivat tehosekoittaneet lähes täyden paalin turvetta sorkkiinsa. Turve oli siis paalin muodossa, vaan eipä ollut enää. Kaikki oli seinän vieriltä sotkettu sorkissa ympäriinsä. Hiivin nopeasti elukoiden ja ulko-oven väliin ja annoin elämänsä selkäsaunat elikoille. Kaikki suorastaan kiisivät korvat luimussa varastosta lantakäytävälle. Olivat kovasti häpeissään ja minä niitä sioiksi moitin.

Lypsyn lopussa piti mennä siivoamaan turvevarasto. Oli siinäkin ihan turha ja ylimääräinen homma. Saakelin kantturat!