Viikonloppuna tehtiin poneille tarha. Kyseessä ei ollut aivan simppelein homma. Paalujen pysytykseen tarvittiin kunnon traktorikaivuri, sillä maa on todella kivistä. Joten mitään viisasteluja lapiohommista ei oteta vastaan. Lauantaina satoi, kuin aisaa. Varsinaiset talkoot olivat silloin. Aitaa tekivät kaivurikuski, Äffän molemmat vanhemmat, tytöt ja ystäväpariskunta. Minä huhkin keittiössä. Lisäksi pääjohtajan homissa aloitteli hallin puolella kesäapu. 

Lauantaina saatiin valmiiksi yhtä sivua vaille, tai pystytysporukka sai. Minä sain vain sapuskat kahveineen valmiiksi.

Tämä oli alkuasetelma:

Tälläiseltä näyttää nyt:

Ensimäistä kertaa tarhaan:

 

Irti!!

Ja siis ei mitään dramatiikkaa. Ponit varmaan nauroivat meille mielessään. Oletimme niiden tappelevan hierarkian selväksi, mutta ei tasan yhtään mitään ja hyvä niin.