Jeps, aamulla lypsyjen jälkeen ajattelin hieman heiluttaa harjaa asemalla ennen koneen pesuunlaittoa. Olin jo aloittanut harjan kera heilumaan, kun tuli tekstiviesti. Ajattelin sen olevan ystäväni, hoputtamassa heille. Mutta kissanvillat!!! Tuplavillat!! Se olikin teuraskuski. Tulisivat hakemaan tänään ne hiehot autoon. Piru vie!! Hiehot olivat vielä tiinelässä. Ihan toisella puolella navettaa. Pikainen puhelinneuvottelu pääjohtajan kanssa. Yritettäisiin siirtää kaksin hiehot. Ellei onnistuisi, pitäisi perua auton tulo.

Tuumasta toimeen! Hätistin rouvalauman pois lypsypuolen parsilta ja laitoin portit uudelleen kiinni. Sitten Sussu pois karsinasta. Raahasin älyttömän pitkän parrun kiinnitystarpeineen rehuvaraston päädyn ruokintapöydän päähän. (himputin vaikeasti selitetty) Hilasin parrun poikittain ruokintapöydän eteen, esteeksi pöydälle tuloon takakäytävältä. Kiinnitin putkiin.

Sitten vaan molemmat karsinat auki -umpimammalan ja tiinelän- Heinähattu meni ihan lemmessä. Mutta Hanuri pisti hanttiin koko rahalla. Tällä välin Finksin perkule laukkaili jo takakäytävällä kohti tiinelää. Oli mokomakin pirulainen heti livistänyt avoimesta portista. Kävin hätistämässä sen takaisin omalle puolelleen. Työnsi portin kiinni. Hanuri oli vihdoinkin pitkällisen houkuttelun ja perseelle paiskomisen jälkeen takakäytävällä. Livahdin ruokintapöydän kautta mammalaan ja avasin portin. Jäin vahtiin, ettei umpilehmät hyökkäisi tulokkaan päälle sekä avasin asemalle vievän portin. Hanuri luikahti suoraan asemalle päin, mutta Heinähattu piti hakea. Aseman läpi kulkeminen vaati hiehoilta hieman ponnistuksia. Mutta sittenpä olivat lopultakin karsinassa. Huh!

Huomenna lähtee välitysautoon i-Pad, i-Pod ja Isoisä. Helpotuksen huokaus!!

Ja huomenna tulee kaksi lomittajaa. Pääjohtaja menee jonnekin korpikkuusenallereissuun ja minä jään komentooraksi kotiin.